Arjen Helmiä

Syksy on edennyt jo pitkälle ja ilmassa on ollut selviä merkkejä tulevasta talvesta.Yöt ovat olleet pakkasella ja ensimmäiset lumihiutaleetkin ovat jo laskeutuneet maahan. Pysyvää lumipeitettä emme ole vielä saaneet, mutta valkoisen huurteisia kattoja ja jäisiä teitä on jo ollut. Eletään lokakuun loppua ja jouluunkaan ei ole enää kuin kaksi kuukautta aikaa. Miten nopesti päivät ja viikot kuluvatkaan?! Koko syksy on mennyt vauhdilla myös opiskelujen suhteen. Perusopintojen ensimmäisen jakson teoriaopinnot ovat nyt takana. Kaikki kotitehtävät, esseet, kotitentit ja portfolio valmistuivat ajallaan, jopa hiukan etuajassakin. Voin siis nostaa itselleni hattua ja olla ylpeä itsestäni. Olen selvinnyt kaikesta ja vieläpä ihan kunnialla.

Viime viikonloppu meni jännissä tunnelmissa. Maanantaina alkoi nimittäin ensimmäinen työssäoppimisen jakso. Ennen työssäoppimisen alkua mielen valtasi joukko kysymyksiä, joihin en osannut vastata. Miten pärjään? Osaanko? Opinko? Mitä, jos en pärjääkään? Mitä, jos en sovellukaan tuolle alalle? Mitä, mitä, mitä...jos? Tunnetusti kaikki uusi jännittää minua. En ihan saanut paniikkikohtaausta, mutta paljosta ei puuttunut, kun maanantai aamuna odotin sitä hetkeä, että pääsen lähtemään. Heräsin ajoissa, kävin suihkussa, söin aamupalaa, pakkasin repun. Tyttö naureskelikin minulle, että ihan kuin olisin pieni lapsi lähdössä eskariin. Jännitys helpotti kuitenkin heti, kun pääsin sisälle uuteen maailmaan ja mikä parasta, kun minut otettiin siellä hyvin vastaan.

Nyt on kaksi päivää työssäoppimista takana. Ensimmäinen päivä oli todella kiireinen, mutta pääsin heti toisen ohjaajani työparina mukaan hoitotyöhon. Kokemaan, näkemään ja tekemäänkin. Eilinen työvuoro oli hiukan rauhallisempi, mutta kuitenkin ihan työntäyteinen. Minun annettiin tehdä hyvin vastuullisiakin tehtäviä ohjaajani valvonnassa, mutta niin sen pitää ollakin. Vain tekemällä oppii. Yksi asia minulle on kuitenkin selvinnyt näiden kahden päivän aikana. Olen tehnyt oikean valinnan lähtiessäni opiskelemaan juuri tätä alaa. Minulle on todella tärkeää, että pääsen tekemään työtä, jolla on tärkeä merkitys, joka on vastuullista ja jossa voin olla avuksi ja tehdä hyvää. Tämä on niin mun juttu!!

Kaupallinen yhteistyö: Solar Ideas

Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä tutustumaan Solar Ideasin aurinkokennovalaisimiin. Aurinkokennotuotteet ovat minulle entuudestaan melko vieraita, joten tartuin tarjoukseen. Valitsin itselleni testiin Consol Solar Jar - aurinkokennovalaisimen. Itseäni miellytti valaisimen vähän erilainen ulkonäkö. Valaisin on nimittäin tuollainen hauska lasipurkki, jonka sisään voi sitten itse laitella somisteita oman mielen, vuodenajan ja sesongin mukaan.

Aurinkokennovalaisimen käyttö

Syksyä kun eletään, somistin oman aurinkokennovalaisimeni syksyisillä lehdillä ja marjakoristeella. Pienillä somisteilla, kuten kukilla, lehdillä ja muilla luonnonmateriaaleilla, saa helposti lamppuun näyttävyyttä. Purkkia "sisustaessa" kannattaa valita kuivia sisustusmateriaaleja, jotta kosteutta ei pääse kertymään. Ensin testasin valaisinta terassilla ja olin kyllä positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin lamppu valaisi. Aiemmat kokemukseni aurinkokennolampuista ovat olleet huonoja juuri sen vuoksi, että niiden valaisuteho on ollut todella huono. Siinä on myös ollut syy, miksi niiden käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tätä aurinkokennovalaisinta voin siis hyvillä mielin suositella. Se oikeasti toimii ja antaa valoa ja luo kyllä tosi kivan tunnelman esimerkiksi juuri terassille. Testailin myös hiukan lampun käyttöaikaa. Valmistaja lupaa lampun käyttöajaksi 6-9 tuntia, mutta omassa käytössäni lamppu paloi kyllä yli 10 tuntia yhdellä latauksella.

Monesti aurinkokennovalaisimet mielletään ulkovalaisimiksi, mutta ne soveltuvat yhtä hyvin myös sisäkäyttöön. Itse laitoin lampun testiin emännänkaapin alatasolle, koska siinä ei voi aitoja kynttilöitä ja tuikkuja polttaa. Minusta lamppu oli tuossa todella kaunis ja loi sisälläkin kivasti tunnelmaa. Lampun hyvän valaisutehon vuoksi se toimisi varmasti hyvin myös yövalona esimerkiksi lastenhuoneessa tai rappukäytävässä. Itse aion seuraavaksi siirtää lampun yläkerran rappukäytävään joko ihan rapulle tai sitten hyllylle. Tässä lampussa on myös tuo kahva, josta lampun saa myös halutessaan roikkumaan lyhdyn tapaan.

Valaisimen lataaminen

Tässä kyseisessä valaisimessa aurinkokenno on valaisinpurkin kannessa. Aurinkokenno latautuu hyvin auringon paisteessa ja sitä kannattaa siirrellä tarpeen mukaan. Akku latautuu parhaiten, kun aurinkokennon laittaa n. 40-45 asteen kulmaan aurinkoon nähden. Lisäksi on hyvä huomioida, että valaisimen akku latautuu vain silloin, kun sen päällä oleva metallinen "magneettinappi" on nostettu yläasentoon. Kun magneettinappi on kiinni aurinkokennossa (tai on vain vähän irti siitä), akku purkautuu. Aurinkokenno vaatii nimensä mukaisesti auringonpaistetta toimiakseen kunnolla, eli pilvisellä säällä valaisimen akku ei juurikaan lataudu. Kenno tosin ottaa vastaan hajasäteilyä myös pilvisellä säällä, mutta tämän hajasäteilyn määrä on niin pieni, ettei se kovinkaan hyvin akkua lataa.

Koska valon määrä ulkona on tähän vuodenaikaan todella vähäinen, aurinkokennovalaisimen voi ladata myös sisällä verkkovirran avulla. Tästä valaisimesta mikro-usb löytyy aurinkokennon alta ja aurinkokennon lataaminen onnistuu millä vain usb-kaapelilla. Lataamista varten valaisimen kansi tulee siis kiertää auki. Avaaminen kannattaa tehdä paikassa, jossa ilmankosteus on mahdollisimman pieni, ettei lampun sisään pääse kertymään kosteutta. Lamppu latautumisaika usb:n kautta on noin 10-12 tuntia eli lamppu kannattaa laittaa latautumaaan esimerkiksi yön ajaksi.

Solar Ideas

Solar Ideas uskoo vahvasti aurinkoenergian valoisaan tulevaisuuteen myös Suomessa. Solar Ideasin taustalla on ajatus myydä ja tuoda maahan hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia, tyylikkäitä tuotteita, joista jokainen pyritään testaamaan itse. Keskittymällä laajan valikoiman sijaan vain tarkoin valittuihin tuotteisiin yritys haluaa varmistaa sen, että he tuntevat myymänsä tuotteet ja sen vuoksi pystyvät myös suosittelemaan niitä asiakkailleen. Aurinkoenergiaa hyödyntäviin tuotteisiin keskittymällä Solar Ideas haluaa kantaa oman kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta. Solar Ideasin valikoimista löytyy myös muita aurinkokennotuotteita kuin valaisimia, kuten aurinkokennolatureita ja aurinkopaneeleita. Valikoimaan pääsee tutustumaaan heidän verkkokaupassaan osoitteessa www.solarideas.fi.

Tällä hetkellä verkkokaupassa on paljon tuotteita alennuksessa, joten kannattaa käydä tutustumassa valikoimaan. Lisäksi tilaamalla vuoden loppuun mennessä tuotteita Solar Ideasilta voit olla mukana auttamassa syöpäsairaita lapsia ja heidän perheitään. Solar Ideas nimittäin lahjoittaa kaikista tilauksista, joissa on käytetty kuponkikoodia Lahjoita2017, ostettujen tuotteiden (verollisesta) myyntihinnasta 10% Sylva Ry:lle. Kuponkikoodi ei siis ole alekoodi.

Kiitos Solar Ideasille saamastani aurinkokennovalaisimesta!

Vihdoin sain minäkin laitettua vähän syysasetelmia meidän terasseille. Pitkään terassit olivat kuin alastomana ilman vaatteita, kun niissä ei ollut minkäänlaisia kukkia. Nyt tilanne on korjattu ainakin osittain. Löysin kesällä kirpparilta tuollaisen sinisen emalivadin. Tiesin heti sen nähtyäni, että siihen on hyvä laittaa kukkia ja tehdä joku asetelma. Tällä kerta siihen päätyi kaksi callunaa ja kaksi hopealankaa. Tykkään tosi paljon tuosta hopealangasta, koska se on kivan näköistä ja tosi kestävää. Hopealangat ovat vielä keväälläkin hyväkuntoisia, vaikka joutuisivatkin talven aikana välillä lumipeiton alle. Niinpä sujautin kumpaankin marjapoimuriin yhdet hopealangat. Painuivat vaan ehkä vähän liian alas tuonne poimurien sisälle, mutta ihan kivat nuo ovat noinkin. Hyviä callunoita löysin pitkän etsinnän jäkeen sitten Tokmannilta ja vieläpä ihan edulliseen hintaan (6kpl/10e).

Havut ovat aina kuuluneet osana minun syysasetelmiani. Tähän olen tottunut jo lapsuudenkodissani, jossa ainakin haudoille vietiin aina kanervia ja havuja ennen pyhäinpäivää. Omaa metsää minulla ei ole, joten käänsin auton nokan kohti kotimaisemia ja kävin sitten veljeni luvalla hakemassa vähän havuja hänen metsästään. Metsässä on kyllä tosi rauhoittavaa liikkua ja ilmakin siellä on astetta parempaa kuin muualla. Havujen lisäksi keräsin myös hiukan sammalta ja mustikan varpuja. Aika oli juuri sopiva luonnonmateriaalien keräämiseen, koska muutaman päivän päästä tästä satoi ensilumi. Sammaleista minulla on tarkoitus askarrella sammalpallo. Homma on vielä tekemättä, koska jätin sammaleet tietenkin tuonne ulos ja nyt ne ovat jäässä. Sopivan hetken tullen täytyy tuoda sammalpussi sisälle ja sulattaa ne kylpyhuoneessa. Mustikanvarpuja olen joskus spraiannut valkoiseksi ja sitten vain laittanut maljakkoon. Ehkä teen saman nytkin.

Metsät ovat mahtavia aarreaittoja. Tein nimittäin tuolla metsäretkelläni ihan mielettömän hyvän löydön. Sammalien ja lehtien alta pilkotti jotakin valkoista. Hetken kaiveltuani maata sieltä paljastui ikivanha emalipotta. Monesti olen noita emalipottia katsellut kirpparilta, mutta en ole koskaan sellaista raaskinut ostaa. Nyt sain sellaisen ihan ilmaiseksi.

Emalipottaan laitoin kaksi valkoista callunaa eikä se sitten muuta kaivannutkaan, kun asetelma oli valmis. Potan vein tuonne toiselle terassille kelapöydän päälle. Jouluun on enää vajaa kaksi kuukautta aikaa. Niinpä ajattelin täydentää vielä lähempänä joulua terasseja pikkukuusilla tai sypresseilla. Sitten terassien talvi"asut" ovat valmiita. Sitä ennen hääräilemme miehen kanssa täällä sisällä olohuoneen pintaremontin parissa. Kolme vuotta sitten, kun olohuoneemme seinät maalattiin, katto jäi maalaamatta. Asia on häirinnyt minua siitä asti, koska katon kellertävä väri on vääristänyt seinienkin väriä. Nyt asiaan tulee korjaus. Katto maalataan valkoiseksi ja samalla rytinällä maalaamme myös seinät uudestaan. Lisäksi laitamme yhdelle seinälle tapetin ja onhan se pystyuunikin maalattava uudestaan, että istuu sitten paremmin uuteen värimaailmaan. Tälläistä puuhaa siis meillä tiedossa lähipäiviksi, mutta niistä postailen ja kerron heti lisää, kun valmista alkaa syntymään. Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Minä otan vielä hetken rennosti ja suuntaan taas iltapäivällä työssäoppimaan.

Viimeisen parin viikon aikana on tullut vietettyä todella vähän aikaa täällä blogistaniassa. Syy tähän on yksinkertainen: opiskelu. Kaikki vapaa-aika työharjoittelun ulkopuolella on mennyt näyttösuunnitelman tekoon ja korjaukseen eikä tilanne tästä taida helpottua yhtään. Yksi suunnitelma/tehtävä kun valmistuu niin seuraava odottaa jo kulmana takana. Noh, nyt kuitenkin päätin toteuttaa hauskan Yhdellä sanalla- haasteen, johon olen törmännyt useammassa blogissa! Haasteessa on 36 kysymystä, joihin tulee vastata yhdellä sanalla. Helppoa?

1. Missä kännykkäsi on? Pöydällä

2. Puolisosi? Aviomies

3. Hiuksesi? Lyhyet

4. Äitisi? Rakas

5. Isäsi? Taivaassa

6. Suosikkisi? Emmerdale

7. Unesi viimeyönä? Näyttösuunnitelma

8.Mielijuomasi? Kahvi

9. Unelmasi? Unelmatyö

10. Missä huoneessa olet? Ruokailuhuoneessa.

11. Harrastuksesi? Bloggaaminen

12. Pelkosi? Sairastuminen

13. Missä haluat olla kuuden vuoden päästä? Töissä

14. Missä olit viimeyönä? Sängyssä

15. Jotain, mitä sinä et ole? Laiha.

16. Muffinsit? Herkkua

17. Toivelistalla? Farkut

18. Paikka jossa kasvoit? Maaseutu

19. Mitä teit viimeksi? Kahvittelin

20. Mitä sinulla on ylläsi? Mustaa

21. Televisiosi? Asentamatta

22. Lemmikkisi? Ulkoistettu

23. Ystäväsi? Tärkeitä

24. Elämäsi? Vaihtelevaa

25. Mielialasi? Hyvä.

26. Ikävöitkö jotakuta? Lapsenlapsia

27. Auto? Rikki

28. Jotain mitä sinulla ei ole ylläsi? Villatakki

29. Lempikauppasi? Kirppis.

30. Lempivärisi? Valkoinen

31. Milloin nauroit viimeksi? Tänään

32. Milloin itkit viimeksi? Eilen

33. Kuka on tärkein läheisesi? Lapset.

34. Paikka johon menet uudelleen ja uudelleen? Koulu

35.Henkilö, joka s-postittaa säännöllisesti? Opettaja.

36. Lempiruokapaikka? Ravintola O´le

Tässä minun vastaukseni yhdellä sanalla näihin kysymyksiin.

Nappaa tästä haaste mukaasi, jos et ole vielä tätä tehnyt.

Kaupallinen yhteistyö: Tapettitaivas

Teimme kolme vuotta sitten olohuoneeseemme pintaremonttia, mutta värivalinta ei silloin ihan osunut nappiin ja siitä asti asia on minua vaivannut. Loppukesästä pääsimme sitten miehenkin kanssa yhteisymmärrykseen olohuoneen uudesta ilmeestä ja päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Heti alusta asti oli selvää, että yhdelle seinälle tulee jokin tehostetapetti. Seinäksi valikoitui sitten tuo pystyuunin takana oleva ruokailuhuoneen puoleinen seinä. Tähän saumaan sattui sopivasti kaupallinen yhteistyö Tapettitaivaan kanssa, josta sain valitsemamme tapetin todella edulliseen hintaan. Mies ihastui tähän Tapettitaivaan tiiliseinätapettiin Level tiili harmaa-graige 2234-03, joka miellytti myös omaa silmääni, joten laitoin tapetin tilaukseen.

Aiemmin seinä oli siis vain maalattu, kuten kaikki muutkin olohuoneemme seinät. Ihan suoraan tuohon maalatun lasikuitutapetin päälle ei tapettia voinut laittaa, vaan seinä piti levyttää ja saumat kitata ja hioa. Ennen seinän tapetointia levytetty seinä vielä pohjamaalattiin.

Miehelle tapetointi on tuttua puuhaa, joten yhden seinän tapetointi tapahtui aika nopeasti ja helposti. Valitsemamme tapetti oli kohdistettava tapetti, mutta siitäkään huolimatta tapetointi ei aiheuttanut ongelmia. Asiaa edesauttoi myös se, että kyseinen tapetti oli tukusaa ja helposti käsiteltävää. Täytyy kyllä sanoa, että ihan hurjasti antaa huoneelle näköä ja ryhtiä, kun yhdellä seinällä on jokin tehostetapetti.

Tapettitaivas.fi sivulla voit ideoida, suunnitella, löytää ja tilata tuhansien vaihtoehtojen valikoimasta juuri sinun sisustukseesi sopivat tapetit. Voit myös tehdä esivalintaa ja asioida huolella valittujen webpartnerien luona saaden hyvää henkilökohtaista palvelua tai voit kiittää webpartneria saamastasi hyvästä palvelusta verkkotilauksen yhteydessä. Tapettitaivas lupaa sinulle uudistuvat, monipuoliset mallistot ja korkealaatuiset tuotteet. Valintatyökalujen avulla voit suodattaa tapettituotteita värin, tyylin, brändin ja tai kaikkien näiden kesken löytääksesi helpommin oman suosikkisi. Isoa osaa tuotteista voit katsoa myös virtuaalihuoneen seinällä.

Tykkään lopputuloksesta tosi paljon. Samall kertaa maalasimme myös olohuoneen seinät, katon ja pystyuunin, mutta niistä lisää omassa postauksessaan. Kiitos vielä kerran Tapettitaivaalle ihanasta tapetista!

Vähän ennen ensilumia kävin kotipuolessa keräilemässä luonnonmateriaaleja veljeni metsästä syysaskarteluihini. Ensilumi ja pakkaset tulivat kuitenkin heti käyntini jälkeen ja kuten aiemmin taisin jo kertoakin, sammaleeni jäätyivät. Nyt ilmat ovat taas olleet jo pitkään lauhoja eikä pakkasista ole tietoakaan. Alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä sammalesta jonkinlainen sammalpallo ja ehkä vielä teenkin, mutta keskiviikkona ollessani vapaalla innostuin kokeilemaan sammalkranssin tekoa. Inspiraation tähän sain Päden paja-blogista, jossa oli tehty ihania sammaltöitä vähän enemmänkin.

Aluksi pyörittelin sanomalehdestä kranssille pohjan. Vahvistin vielä pohjaa ohuella rautalangalla, jota kieputin tuohon ympärille. Jälkeenpäin aloin miettimään, että toivottaavasti tuli tarpeeksi tuota sanomalehteä, ettei läsähdä valmiina alas tuolta ovesta. Noh, aika näyttää!

Sen jälkeen aloin sitten laittelemaan vaan sammaleita siihen kranssipohjan päälle ja kieputin taas ohutta ja taipusaa rautalankaa sammalien ympärille. Minun sammaleeni olivat aika märkiä (sammalpussiin oli kai jo jossain kohden satanut vettä) mutta yhtä hyvin ja varmasti vähän helpommalla saa sammalkranssin tehtyä kuivastakin sammeleesta. Sitten vaan kiersin kranssin ympäriinsä noilla sammaleilla, kunnes oli valmis. Rautalanka kannattaa kieputtaa aika napakasti noiden sammaleiden päälle, niin pysyvät sitten hyvin paikoillaan. Itsellä rautalanka jäi toisin paikoin vähän löysälle, joten kieputin rautalankaa vielä lopuksi yhden kierroksen sammaleiden yli. Samalla sammaleet asettuivat vielä kauniimmin ja tasaisemmin kranssipohjan ympärille. Lopuksi lisäsin kranssiin vielä vanhasta joulukukka-asetelmasta säästetyn kangasrusetin ja sinkkisydämen somisteeksi. Pienet koriseet antoivat minusta paljon näköä ja näyttävyyttä kranssille.

Sammalkranssia oli mukavaa tehdä eikä sen tekoon mennyt loppujen lopuksi paljon edes aikaa. Suosittelen kokeilemaan, jos vain aikaa, innostusta ja materiaaleja löytyy. Muistathan, jos käyt vielä keräämässä sammalta, että sinulla on maanomaistajan lupa. Itse voisin seuravaaksi kokeillaa sen sammalpallon tekoa. Kivaa alkavaa viikonloppua teille kaikille ♥

Kaupallinen yhteistyö: Coloria

Teimme kolme vuotta sitten pintaremontin olohuoneeseemme. Viinipunaiset seinät saivat uuden vaaleamman värin ja samalla maalasimme myös olohuoneen pystyuunin. Mies kysyi silloin minulta maalataanko myös katto ja minä olin sitä mieltä, että ei tarvitse, koska se oli jo entuudestaan vaalea. Mies yritti selittää minulle, että katon väri on kulta, mutta minusta se ei yhtään näyttänyt kullan väriseltä. Niinpä mies tyytyi vastaukseeni ja katto jäi maalaamatta. Seinien maalaamisen jälkeen totuus kuitenkin selvisi minullekin. Aiempi seinien viininpunainen väri sai katon siis näyttämään hyvinkin vaalealta ja vasta uusi väri toi esille kullan sävyn katossa. Koko kolmen vuoden ajan olen kärsinyt kullan värisen katon hohteesta, koska se vääristi seinien väriä ja sai ne näyttämään todella keltaisilta ja keltainenhan ei todellakaan ole lempivärejäni. Saatuani sovittua kaupallisen yhteistyön Colorian kanssa päätimme maalata uudelleen olohuoneen katon ja seinät.

Kuten kuvasta näkyy, katto ei tosiaankaan ollut aiemmin vaalea, vaan kullankeltainen. Kuvasta näkyy myös listojen alta paljastunut seinien vanha väri, viininpunainen. Tällä kertaa valitsimme katon uudeksi väriksi valkoisen, lempivärini kodin sisustuksessa. Valkoinen väri tuo huoneeseen puhtautta ja valoisuutta, josta pidän erityisen paljon.

Colorian PaneeliPro kattomaali on vesiohenteinen, himmeä akrylaattisideaineinen paneelikattomaali uusille ja vanhoille kattopinnoille. PaneeliPro Kattomaalissa on hyvä tartunta eikä kattoa sen vuoksi tarvitse hioa eikä pohjamaalata ennen maalausta. Pelkkä pölyjen ja mahdollisten likatahrojen (kärpästenkakkojen) pyyhkiminen kostealla riittää. Vaikka PaneeliPro kattomaalissa on tosi hyvä peittävyys, vaati olohuoneemme katto kaksi maalikerrosta peittääkseen vanhan värin kokonaan. Näin varmistuimme myös siltä, että vanha, kellertävä maali ei kuultanut uuden, valkoisen värin läpi. Maali oli todella riittoisaa ja sitä oli helppo levittää kattoon.

Nyt olohuoneemme katossa on oikea väri, johon olen todella tyytyväinen. Koko huoneen ilme raikastui kertaheitolla ja voi ihme, miten nautinkaan tästä valoisuudesta, joka olohuoneessa nyt vallitsee. Tuntuu, että kaikki muut värit ja sisustus tulevat nyt paljon paremmin ja selkeämmin esille.

Suurkiitos Colorialle saamastani PaneeliPro Kattomaalista!

Eilen illalla huomasin yks'kaks, että ulkona on valkoinen maa. Lumisade alkoi todella yllättäen ja lunta tulikin tosi nopeasti ja paljon. Tänä aamuna herätessäni ulkona oli jo täysi talvi. Enempää en lunta kaipakaan. Tämä määrä on juuri sopiva, kunhan vain ilma pysyisi pakkasella eikä lumet sulaisi enää pois. Päivä on heti paljon valoisampi lumen ansiosta. Aamulla oli heti pakko mennä yöpaitasillaan ulos ottamaan valokuvia tästä ihanasta valkeudesta. Onnistuin taltioimaan jopa pariin kuvaan aamun sinisen hetken. En muistaakseni ole koskaan aiemmin tässä onnistunut. Niin lyhyt on tuo hetki.

Lumen myötä ajatukset alkavat kääntymään entistä enemmän tulevaan jouluun. Vielä en ole juurikan joulua kotiimme laittanut. Vain muutama tonttu on löytänyt tiensä olohuoneeseen. Tänä vuonna olen ollut jotenkin todella varovainen kaikkien koristeiden suhteen. Kävin kyllä raottamassa jo joulukoristelaatikon kantta, mutta laitoin sen nopeasti kiinni. Siellä näytti ihan liian punaiselta. Erilaiset valosarjat ja kynttilät tuntuvat riittävän tässä vaiheessa. Pieniä kuusia haluaisin kyllä hakea lasipurkkeihin, mutta ensin pitää siivota. Olen miettinyt myös pitäisikö ostaa uusi paperinen valotähti olohuoneen ikkunaan. Se toisi varmasti lisää joulun tuntua ja kaipaamaani joulutunnelmaa.

Näihin ihaniin pitsipalloihin laitoin sunnuntaina rautalankavalot sisälle. Samalla siirsin ne olohuoneen puolelle hyllylle hääkuvamme eteen. Tykkään näistä pitsipalloista todella paljon, koska ne ovat vaan niiin kauniit. Olohoneen sisustus on siellä tehdyn pintaremontin jäljiltä vielä täysin kesken. Olen tehnyt sitäkin hyvin varoen. En tiedä, mikä ihmeen varovaisuus minuun on nyt iskenyt, mutta hyvin harkiten olen nyt palautellut tavaroita paikoilleen. Tässä kohdassa emme pystyneet uusimaan mitään huonekaluja, vaikka silmissäni kiiluukin jo uusi sohva ja tv-taso. Mutta uskon, että niidenkin aika vielä koittaa.

Kauppareissulla löysin prismasta edullisen jouluruusun, joka lähti heti mukaani. Jouluruusun kaunis kukka viehättää minua. Kukkaa on saatavana myös lehdettömänä, joka on suorastaan karun kaunis. Oman jouluruusuni laitoin vanhasta jouluasetelmasta säästämääni puiseen suojaruukkuun. Tuohon pinnalle on tarkoitus vielä laittaa vähän sammalta antamaan näköä. Ehkäpä teenkin sen ihan kohta. Tänään minulla on nimittäin vapaapäivä ja olen aikonut vähän siivoilla. Koti on ollut jo pitkään vähän rempallaan opiskelujeni ja olohuoneen remontin vuoksi, joten alkaa todellakin olla aika tehdä asialle jotakin. Sitten on paljon mukavampi suunnitella ja laitella kotia jouluisempaan kuntoon. Joko teillä on joulu hiipinyt kotiin?

Joulukuun alkuun ei enää ole kovinkaan pitkä aika. Ensi viikon perjantaina saamme jälleen kääntää kalenterista uuden lehden. Joulukuu alkaa ja viimeistää myös silloin alkaa suuri joulun odotus. Jokainen meistä varmaankin muistaa lapsuudesta, kuinka suuri tapahtuma tuo joulukuun alkaminen olikaan. Silloinhan sai avata jo ensimmäisen luukun joulukalenterista. Minun lapsuudessani kalenterit olivat kauniita kuvakalentereita eikä suklaakalentereista vielä silloin ollut tietoakaan. Kalenteriperinne jatkui, kun sain omia lapsia ja silloin olivat jo suklaakalenteritkin tulleet valikoimiin. En muista tarkkaan kumpi vanhemmista tytöistäni oli kyseessä, kun laitoin suklaakalenterin kauniisti hänen häkkisänkynsä kohdalle seinälle ja hakiessani tyttöä päiväunilta, löysin suklaasuisen tytön istumasta häkkisängystä tyhjä suklaakalenteri vieressään. Kyllä se pienempikin lapsi ymmärsi suklaakalenterin merkityksen ja onhan se tietenkin tylsää saada vain yksi suklaanappi kerran päivässä.

Jo hyvissä ajoin syksyllä joulusuklaiden saapuessa kauppoihin myös joulukalenterit valtaavat entistä enemmän hyllytilaa. Nykyisin kaupojen hyllyltä löytyy jos minkälaisia joulukalentereita suklaalla ja ilman. Näiden lisäksi löytyy erilaisia lelu-, karkki- ja meikkikalentereita tavallisia kuvakalentereita unohtamatta. Itsekin kävin ostamassa yhden joulukalenterin, kun kalenterissa oli minusta niin kiva idea. Ostin nimittäin kotona vielä asuvalle kuopukselleni Nordqvistin teekalenterin. Tyttärestäni on kuoriutunut suuri teenystävä tämän syksyn aikana. Monesti hyppytunnilla tai koulun jälkeen hän juo meillä parhaan ystävänsä kanssa kupin, jos toisenkin teetä. Somessa näin sitten mainoksen teejoulukalenterista ja siitä se idea sitten lähti. Kalenterista löytyy jokapäivä erimakuinen teepussi. Makuina on perinteisten Keisarin morsiammen, Tiikerin päiväunen ja Viisasten teen lisäksi myös vähän ainakin itselleni vieraampia makuja, kuten Valkoinen Mustikkamuffini ja Valkoinen greippi-mansikka. Kalenteri oli minusta myös ihan sopuhintainen (7,99) kun joistain erikoiskalentereista saa pulittaa useamman kympin. Tätä Nordqvistin kalenteria myy ainakin Citymarketit. Joko sinä olet ostanut joulukalenterin vai kuuluuko joulukalenterit teillä joulun odotukseen? Minulla ei vielä ole omaa (miehelläkin on oma), mutta jonkinlainen kalenteri olisi kyllä kiva. Vink, vink...vaan tontuille, jos käytte lukemassa tämän ♥

Tänä vuonna en meinaaa päästä kunnolla mukaan joulufiilikseen. Hetken luulin jo saavuttaneeni sen, mutta sitten huomasin, että en kuitenkaan. Viime viikot ovat olleet kiireisiä ja täynnä erilaista ohjelmaa, joten aikaa joulutteluun ei oikein ole edes ollut. Opiskelu työharjoitteluineen on täyttänyt päiväni ja verottaa voimia. Lisäksi perheessä on tapaahtunut suuria muutoksia, jotka ovat myös vieneet niin aikaa kuin voimiakin. Viime viikonloppuna yritin päästä mukaan tunnelmaan osallistumalla sunnuntai-iltana Kaakonkulman bloggaajien pikkujouluihin. Tällä kertaa pikkujoulujen emäntänä toimi Sydämellä tehtyä blogin emäntä, Katja ♥ Hänen kodissaan oli mitä parhain ympäristö viettää pikkujouluja. Kauniin jouluiseksi laitettu koti, ihana joulukuusi ja hiljaa taustalla soiva Jouluradio sekä hyvä seura. Mitä muuta olisi enää voinut odottaa?

Katja on tunnettu kauniista kattauksista eikä hän pettänyt tälläkään kertaa. Kahvipöytä odotti meitä niin kauniina Katjan uuden kodin keittiössä. Jokainen toi tullessaan vähän täytettä kahvipöytään eikä tyhjin vatsoin tarvinut lähteä kotiin tälläkään kertaa. Tiesittekö, että monet ihan tavalliset kaupan valmis torttutaikinat ovat myös vegaanisia? Minä en tiennyt. Asia selvisi minulle tuolla pikkujouluissa, kun Kotoisaa arkea blogin Heli toi juhliin valmistamiaan joulutorttuja. Tästä tiedosta olen ainakin itse todella iloinen, koska pidän joulutortuista ja nyt niistä saa helposti ja nopeasti tarjottavia myös vegaaneille jouluvieraille. Katja oli tehnyt meille heidän perinteistä jouluherkkuaan, piparkakkujäädykettä, joka maistui kyllä tosi hyvälle. Ohjeen siihen löydät Katjan blogista. Toki pikkujouluissa vaihdettiin myös pienet paketit ♥ Lahjojen saaminen ja myös niiden antaminen taitaa olla aina vain yhtä ihanaa ja yllätyksellistä ainakin meidän blogiporukalle ♥ Kiitos vielä Katjalle pikkujoulujen järjestämisestä ja Helille sekä Jessicalle mukavasta seurasta sekä hyvää itsenäisyyspäivää kaikille blogini seuraajille!

Viikko sitten olin jo neljännen kerran jouluisella reissulla Tallinnan joulumarkkinoilla. Matka oli entisen työpaikkani henkilökunnalle tarkoitettu ja itseasiassa olin sitä myös itse ollut järjestämässä, joten pääsin vielä mukaan, vaikken enää olekaan siellä töissä. Aamulla kotoa lähteissä sää ja maisema oli todella jouluinen. Puun oksat olivat painuneet lumen alla ja ulkona oli ihanan valkoista. Tallinnassa ei sitten ollut yhtään lunta, vaan maisema oli jo liiankin tutuksi tulleen harmaa. Emme antaneet sen kuitenkaan häiritä minun ja ystäväni joulufiilistelyä. Raatihuoneen torin joulukuusi oli jälleen kerran mykistävän kaunis eikä sitä voinut kuin ihailla. Joulutorin kojuja kierrellessä nautiskelimme kuumana höyryävästä glögistä. Ystäväni teki hyviä lahjahankintoja käsityömyyjien kojuilla ja minä toimin makutuomarina. Ihanaa, kiireetöntä kuljeskelua torilla ja vanhan kaupungin kujilla hyvän ystävän kanssa ei kyllä voita mikään.

Olen jo aiempinakin vuosina pistänyt Tallinnassa käydessäni merkille, kuinka hyvin ja paljon tuolla on panostettu kaupungin jouluisen ilmeen luomiseen. Jokapuolella on paljon erilaisia jouluvaloja ja pieniä kuusia valoineen on pitkin kadun varsia ja jopa kiinnitettyinä valopylväisiin. Ihanaa, sanon minä ♥

Laivalla söimme mennessä maittavan ja runsaan aamiaisen ja sen turvin pärjäsimmekin pitkälle iltapäivän puolelle. Minun suosikkikahvilakseni Tallinnassa on muodosttunutt persoonallinen suklaakahvila eräällä vanhan kaupungin sisäpihalla. Mieheni on kahvilan aikanaan löytänyt työmatkalla aivan sattumalta ja vei sitten minutkin sinne ollessamme kerran yhdessä Tallinnassa. Kahvilassa ei saa valokuvata eikä sen hämyisissä sisätiloissa kyllä kuvat onnistuisikaan. Tänne kahvilaan siis halusin viedä myös ystäväni juomaan hyvää teetä (itse otin laten) ja syömään ihanaa talon kakkua. Voin taata, että sen kakkupalan syötyään kyllä päivän sokeriannos tuli täytettyä eikä edes laivalla tehnyt kotimatkalla juuri mieli shoppailla saatika syödä enää mitään makeaa. Täytyy kyllä sanoa, että laivan taxfree myymälän hinnatkaan eivät kyllä houkutelleet entiseen tapaansa enää shoppailemaan joulusuklaita kotiinviemisiksi.

Mutta minun ja ystäväni joulureissu oli kaikenkaikkiaan oikein mukava, vaikkakin raskas. Päivälle kertyi pituutta, kun olimme ns. päivämatkalla. Lähdimme reissuun aikaaisin aamulla ja kotiin kömmin vähän yli pulen yön. Nämä joulumarkkinat taitavat jäädäkin minulle tämän joulun ainoiksi, koska opiskelu ja työt siinä ohella tulevat viemään melkein kaiken aikani. Nytkin alan nimittäin valmistautumaan töihin lähtöön. Oletko sinä käynyt jo joulumarkkinoilla tai oletko menossa? Vai menetkö kenties tutustumaan Loviisan ihaniin joulukoteihin?

Ensi viikolla on joulu. Tänään olisi pitänyt lähettää joulukortit, mutta toissa iltana muistin vasta koko asian. Niinpä askartelen muutaman joulukortin ja laitan ne "pakettikortteina" läheisilleni. En siis tänä(kään) jouluna meinaa ehtiä mukaan. Miten ihmeessä tämä aika menee näin nopsaan? Tiedän kyllä syyn. Olen todella lahjakas järjestämään itselleni päiviin täytettä ja sitten kaikki muu jää. Joululomankin tulen pääosin viettämään keikkatöissä, hups!

Vähän olen kuitenkin ehtinyt jo laitella kotiin joulua. Kuusi on koristeltu, muutama tonttu on hyppelehtinyt ulos laatikosta ja himmeli roikkuu katosta. Noh, mitäs sitä vielä muuta tarvitsisi? Varmasti paljonkin, mutta meillä ei oikein muita joulukoristeita edes ole. Joka joulu olen jonkun tontun ostanut lisää ja mieluiten alennusmyynneistä. Niin teen varmasti tänäkin vuonna. Cittarista löysin edullisen huonekuusen, johon virittelin rautalankavalot. Kuusi RM:n ruukkuun ja ruukku kuistin pöydälle. Tuonne kuistille on ollut vaikea laittaa mitään valosarjoja tms, kun siellä ei ole pistorasioita oikeilla kohdilla. Nuo pattereilla toimivat rautalankavalot pelastivat tilanteen. Tykkään ♥ Muutenkin tykkään, että jouluna on kukkia. Hyasintti tuoksuu ihan joululta ja niitä meiltä jo pari löytyykin. Amaryllis on niin kaunis sekä leikkona että ruukussa. Joulutähti on sitten se perinteisin joulukukka. Itse pidän siitä eniten valkoisena.

Tänään täällä meillä on ollut ihan mieletön lumimyräkkä. Lunta on tullut päivän aikana reilusti yli kymmenen senttiä. Koulupäivän jälkeen sain hetken harjailla autoa paksun lumivaipan alta. Ajokeli oli huono, mutta ulkona oli niin kaunista. Nyt toivon koko sydämestäni pientä pakkasta, ettei kaikki lumet taas kerran sulaisi pois. Valkoinen joulu olisi ihan täydellinen. Minulle kun tunnelma on joulussa tosi tärkeä juttu. Mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä jouluna? Muistitko sinä lähettää joulukortit vai käytätkö sähköisiä kortteja?

Olen ollut yli puolet elämästäni äiti. Äiti kolmelle lapselleni. Äitiys on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Äitiys on ollut merkityksellisin ja tärkein saavutukseni. Lapsistani on kasvanut nuoria, fiksuja ja vastuuntuntoisia aikuisia yksi toisensa jälkeen. En voi sanoa, että äitivuoteni olisivat aina olleet helppoja, mutta yhtään päivää enkä hetkeä noiden lasten kanssa en vaihtaisi pois. Viimeiset seitsemän vuotta kotona on enää asunut yksi lapsistani, kuopukseni. Jotenkin, kun kotona on aina ollut joku lapsista, en ole edes tullut ajatelleeksi, että jonain päivänä se viimeinenkin lapsista lentää pesästä. Nyt se päivä on koittanut enkä ollut siihen ollenkaan valmis.

Tiesin, että jonain päivänä tilanne olisi edessä, mutta en uskonut sen päivän koittavan näin pian. Näin äkkiä. Olin tytön mukana katsomassa asuntoa, joka oli enemmän kuin hyvä nuoren tytön ensi kodiksi. Samaan aikaan tuin ja kannustin tyttöä itsenäistymään ja toisella kädellä pidin vielä lujasti kiinni tytöstä, ettei hän vielä lähtisi pois. Ote kuitenkin petti ja minun oli päästettävä irti. Tiedän, että tyttö pärjää. Siitä ei ole kyse, ettenkö luottaisi, mutta äidille viimeisen lapsen lentäminen pesästä olikin henkisesti tosi kova juttu. Kun isommat tytöt muuttivat pois, aina kotiin jäi lapsia, mutta nyt jäljelle jäi vain tyhjä huone. Käydessämme muuttamassa tytön tavaroita skarppasin ja kun tulin kotiin, menin pimeään ja itkin hiljaa itsekseni.

Olen äiti vieläkin eikä huoli lapsista lopu koskaan. Vaikka lapset ovat jo omillaan, säilyy meidän vanhempien mielessä aina pieni huoli siitä, miten lapset pärjäävät ja onko heillä kaikki hyvin?! Nyt yksi aikakausi on päättynyt. Kotona ei enää ole yhtään lasta. Vain me kaksi vanhaa varista, kuten leikkisästi kutsun meitä miehen kanssa. Tiedättekö, mikä tässä on myös tosi kurjaa? Tytön mukana menivät myös hänen meillä vierailevat kaverinsa ja heidän naurunsa. Talosta ja kodistamme on tullut hiljainen, liian hiljainen. Nyt on siis alkanut uusi, kahden aikuisen arki. Onnekseni kaikki lapseni asuvat kuitenkin suht lähellä meitä ja kuopus kaikista lähimpänä. Äiti pääsee käymään, kun ikävä iskee. Kaipa tähän hiljaisuuteen ja tyhjyyteen joskus tottuu?!

Oikein ihanaa ja tunnelmallista Joulua ♥

Jouluaatto on ohi, mutta joulu jatkuu vielä. Minullakin oli aatto vapaa, joten sain nukkua vähän pidempään tai olisin saanut, jos osaisin nukkua. Sisäinen kello on jännä asia ja herättää kyllä ilman kellon soittoa aika tarkasti joka aamu samaan aikaan. No, en pahastu siitä, koska rakastan kiireettömiä aamuja ja rauhallisia kahvihetkiä. Niissä tunnelmissa alkoi siis minun aattoaamuni. Aamukahvia juodessa oli vielä mukava muistella aatonaaton joulukahvitteluja kahden vanhimman tyttäreni ja heidän perheidensä kanssa. Mummon joulu oli siis pelastettu, kun näin vielä ennen joulua pikkuisetkin ♥ Oli mukava katsella valokuvia lasten joulujuhlista ja jutella vähän tontuista ja joulun jännityksestä heidän kanssaan.

Jouluaattoaamuksi olin suunnitellut hakea juuri pesästä lentäneen kuopukseni meille joulupuurolle, mutta suunnitelmani muuttuivat hiukan, kun veljeni soitti ja pyysi meidät heille joulupuurolle. Sehän sopi hyvin, koska olimme menossa heidän naapuriinsa katsomaan äitiäni, joten menimmekin sitten kaikki veljeni luo. Myös siskoni oli tullut Helsingistä veljeni luo joulunvietoon, joten oli kiva nähdä myös häntä. Veljeni asuu siis lapsuudenkodissani ja sinne on kyllä aina mukava palata ja mennä. Vaikka talo onkin remonttien myötä muuttunut, on se silti aina se vanha tuttu lapsuudenkotini ♥

Veljeni avovaimo on todella taitava kukka-asetelmien ja sommitelmien tekijä. Oma mielikuvitukseni ei taivu lähellekään samaa. Kiertelin suorastaan haltioituneena ympäri taloa ja katselin hänen tekemiään jouluasetelmia ♥ Niin ihania ♥ Yläkuvissa näkyvä joulumailma on kyllä ihan huikea.

Joulurauhan julistuksen aikaan söimme siis joulupuuroa, mutta oliko puurossa manteli? Kyllä oli! Miten se menikään, että se joka saa mantelin kohtaa suuren onnen tulevana vuonna vai joutuu tiskaamaan puuron jälkeen? No oli, miten oli! Manteli löytyi siskoni lautaselta ♥ Puuron jälkeen joimme vielä yhdessä joulukahvit, kunnes jatkoimme matkaa kirkolle. Kävimme viemässä kynttilän isäni ja isovenhempieni haudalle. Haudoilla käyminen jouluaattona on yksi perinne, josta en halua luopua koskaan. Se vain kuuluu jouluun.

Kirkolta ajelimme sitten kotiin ja aloimme pikkuhiljaa valmistelemaan jouluateriaa. Mieheni teki kyllä suuren työn sen eteen ja olen siitä todella kiitollinen. Ilman hänen apuaan ja panostustaan meillä ei olisi juurikaan joulua, koska olin kaikki joulun aluspäivät hyvin tiiviisti joko koulussa tai töissä. Joulupöydässä oli kaikkea, mitä pitikin eli herkkua monenlaista. Yritimme syödä mahdollisimman rauhallisesti ja maltillisesti. Itse säästyin ähkyltä, mutta miehellä ja tytöllä taisi käydä toisin. Ruokailun jälkeen jaoimme kuusan alle ilmestyneet lahjat. Olimme olleet kilttejä, koska jokainen sai kyllä aika monta lahjaa ♥ Kiitos kaikille meitä jouluna muistaneille ihanista joululahjoista. Olette rakkaita ♥ Miten teidän jouluaattonne sujui? Toivottavasti kaikilla on ollut juuri sellainen jouluaatto kuin halausittekin ♥

Tänä vuonna olimme koko perhe olleet ilmeisesti tosi kilttejä ainakin joulukuusen alle ilmestyneiden joululahjojen määrän perusteella. Meille joulupukki on jo vuosi tuonut lahjat vain kuusen alle eikä punanutusta ole näkynyt vilaustakaan. Lahjat meillä jaetaan aina aattoiltana jouluaterian jälkeen. Tällä kertaa minä toiminkin lahjojen jakajana. Saimme kaikki tosi ihania, ajatuksella valittuja ja mieluisia lahjoja. Yläkuvassa näkyvä muffinimix ja kivaa nuolija löytyivät mielettömästä lahjakassista, jonka sain ystävältäni. Lahjakassista löytyi myös itsetehtyä glögiä, toinen suloinen lasipurkki, jossa oli rocky roadia sekä vuokia muffineita varten. Ihana lahja ♥ Lisäksi sain ystävältäni neljä valkoista sydänkoristetta joulukuuseen ja toiselta ystävältä tuon ihanan enkelin, johon saa laitettua valon ♥ Ystävien paketesta löytyi myös valkoinen maljakko ja kankainen vuosikalenteripyyhe ensi vuodelle. Kiitos ystävät ♥

Myös lapset olivat muistaneet äitiä. Kuopukselta sain lahjaksi Body Shopin pussin, josta löytyi vartalovoide, käsirasva sekä suihkugeeli tuoksussa British Rose. Toiselta tytöltä sain ihanat valkoiset pallovalot, joille löytyi heti paikka olohuoneessa olevasta ikkunanpokasta. Vanhin tyttäreni kävi meillä aatonaattoiltana joulukahveilla. Minusta oli ihanaa nähdä heitä kaikkia pitkästä aikaa ja varsinkin rakkaita lapsenlapsiani vielä ennen joulua. Parempaa lahjaa en olisi voinut heiltä saada ♥ Mieheltä sain lahjaksi hopeiset sydänkorvikset ♥ Kiitos rakkaat ♥

Lähipiiri tietää minun olevan suuri RM-fani. Pukin kontistakin löytyi ihania paketteja, mistä paljastui RM-ihanuuksia ♥ Kaunis lasipurkki ja Turin cake stand, johon tein heti talvisen asetelman jo entuudestaan kotoa löytyvistä tarpeista. Pukin paketeista löytyi myös kaksi Arabian Lumi-sarjan mukia. Hyvä lahja tämäkin, koska olen jo useamman vuoden kerännyt tätä sarjaa. Minulta löytyy sarjan kahvi- ja teekuppeja sekä näitä samoja mukeja kolme kappaletta. Nyt mukeja on siis jo yhteensä viisi. Kiitos tontuille näistäkin mieluisista ja tarpeellisista lahjoista ♥

Saimme miehen kanssa myös yhteisen herkkulahjan siskoltani. Paketista löytyi Reilun kaupan suklaata, piparimarenkeja ja iso säilykepurkki ankan koipia. Purkin päällä oli ohje ankan valmistamiseen. Olemme joskus ravintolassa syöneet miehen kanssa ankkaa ja se on kyllä ollut hyvää. Niinpä odotan nyt innolla, kun tämä ankanlihapurkin sisältö valmistetaan. Tämä voisi hyvin olla vaikkapa loppiaisen ruoka.

Lisäksi sain lahjaksi parit sukat, karkkia, suklaata, s-ryhmän lahjakortin ja rahaa. Joulupukki oli siis todella anteliaalla päällä tänä vuonna tai sitten minä olin vain yksinkertaisesti ollut tosi kiltti. Toivottavasti muistin nyt luetella kaikki saamani lahjat. Ainakin ne kaikki olivat mieluisia ja olen niistä kaikista tosi iloinen ja kiitollinen ♥ Mitä joulupukki toi sinulle? Oliko lahjat mieluisia vai saitko jonkun ns. ei-toivotun lahjan? Vai kuuluvatko lahjat mielestäsi vain lapsille?

Coruu on suomalaisten naisten perustama yritys

joka sai alkunsa rohkeudesta ja vimmasta kulkea omaa tietä. Coruu korut syntyvät luonnon aiheista ja graafisista muodoista, korusuunnittelijoiden muotoilemana. Jokaisella korulla on oma ainutlaatuinen tarinansa. Materiaali on kevyt, puhdas, se kestää arjen iskut pehmeydellä, ei kovuudella. Se muuttuu, mutta palaa aina takaisin omaan muotoonsa, kuten saariston luonto ja sen neljä vuodenaikaa. Coruu designkorut ovat naisille, jotka eivät kysele lupaa toteuttaa itseään. Jokainen koru valmistetaan ja pakataan Suomessa käsityönä. Coruu korut valmistuvat monen naisen yhteistyönä ja lopullinen tuote kulkee useiden käsien kautta, tarjoten työtä monille eri ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville naisille. Coruu Designen naiset kannustavat meitä naisia olemaan omia itsejämme - korut eivät kuulu vain juhlaan, vaan myös arkeen, jokaiseen päivään!

Olen monissa blogeissa ja muuallakin somessa ihastellut Coruu koruja, mutta en kuitenkaan koskaan niitä ole jostain syystä hankkinut itselleni. Katjan blogissa Optimismia ja energiaa oli joulun aikaan arvonta, jossa oli mahdollisuus voittaa Coruu lahjakortti. Aivan arvonnan viime metreillä osallistuin arvontaan ja onnekseni arpaonni suosi minua ja voitin tuon lahjakortin ♥ Niinpä pääsin sitten valitsemaan Coruun valikoimasta itselleni ensimmäiset silikonikorut. Kaikki Coruun korut on siis valmistettu kevyestä silikonista. Näyttävät ja isotkin korvikset painavat vain pari grammaa. Silikonimateriaali on allergiavapaa, korvakorujen koukut ovat hopeoidut ja 100% nikkelivapaat.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin näihin monissa Katjankin ihanissa asukuvissa näkyneisiin Double Feather korvakoruihin. Väriksi valitsin mustan ja roosan yhdistelmän. Mietin myös mustan ja harmaan sekä mustan ja valkoisen yhdistelmiä, mutta onneksi olin rohkea ja valitsin nämä. Olen nyt pitänyt päivän näitä korviksia ja olen aivan myyty näille. Ensinnäkin korvikset ovat ihanan kevyt ja huomaamattomat. Mietin tilausta tehdessäni olisivatko korvikset liian isot minulle, mutta e-hei. Korvikset ovat ihan täydelliset ja juuri tuon keveytensä vuoksi täysin huomaamattomat. Ja tarkoitan tässä kohden huomaamattomalla sitä, että niiden olemassaolon vain unohtaa. Niin kevyet ne ovat ♥ Toiseksi korvikset ovat todella kauniit ja näyttävät.

Laitetaan hyvä kiertämään

Sain tilaamieni korvakorujen mukana viiden euron lahjakortin Ystävälleni, joka tekee tilauken Coruu verkkokaupasta. Alennus on käytettävissä yli 20e tilauksiin, mutta ei koske Muumi-koruja. Päätin nyt arpoa tuon lahjakortin blogini seuraajien kesken. Jos olet siis kiinnostunut Coruu koruista ja hankkimassa niitä itsellesi, kerro siitä minulle kommentilla. Arvon lahjakortin halukkaiden kesken heti uudenvuoden jälkeen 3.1.2018 klo.18. Siihen asti voi siis jättää kommenttia ja osallistua arvontaan. Voittajalle ilmoitan alennuskoodin sähköisesti ja tilaamasi korut toimitetaan sinulle ilman toimituskuluja kirjepostilla haluamaasi osoitteeseen. En voi kuin kehuaa tuota Coruun nopeaa toimitusta. Sain nimittäin omat korvakoruni jo tilausta seuraaavana päivänä. Itseäni jäi vielä vähän himottamaan nuo Muumi-korvakorut. Nyt kun tiedän kuinka mukavia nämä silikonikorvakorut ovat pitää, taidan tehdä vielä uuden tilauksen ja tilata sellaiset itselleni.

Onko Coruu korut sinulle tuttuja? Onko sinulla kokemusta näistä koruista?

Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki katsella hiukan mennyttä blogivuotta ja tsekata vuoden luetuimmat blogipostaukset TOP5. Katsellessani blogini tilastoja huomasin, että juuri viisi postausta oli ihan ylitse muiden. Neljää postausta yhdisti se asia, että ne olivat kaikki jonkun paikan tai kaupungin ns. esittely- tai reissupostauksia. Näiden postausten lukijamäärät olivat ihan eri luokkaa kuin muiden postausten. Tämä kertoo siis siitä, että omilta päivämatkoilta (tai vähän pidemmiltäkin) kannattaa postailla, koska ne kiinnostavat teitä lukijoita. Lupaan siis tehdä niin tulevanakin blogivuotena 2018. Toivottavasti vaan ehdin opiskelun ja töiden ohella myös tekemään noita reissuja. Mutta nyt TOP5, olkaa hyvät ♥

Vuoden 2017 luetuin postaus oli Marjon matkassa - Hamina. Tämä postaus oli ylitse muiden ja sen lukijamäärä oli ihan eri tuhatluvulla kuin muut postaukset. Postaus kertoo keväisestä päivästäni blogiystäväni Marjon kanssa Haminassa. Marjo kirjoittaa blogia Marjon matkassa ja on kokenut reissaaja. Hänen opastuksellaan oli mukava päästä tutustumaan niin ortodoksikirkkoon kuin sisustuspuotiinkin. Parasta reissussa oli kuitenkin hyvä seura. Kiitos vielä kerran Marjo mukavasta päivästä ♥

Toiseksi luetuin postaus oli syksyinen postaus Loviisan Wanhat Talot tapahtumasta, johon vihdoin pääsin tutustumaan ystäväni kanssa. Monia vuosia olin haaveillut osallistumisesta tapahtumaan ja viime syksynä se sitten toteutui. Postauksessa esittelen kolme tapahtumaan osallistunutta kotia. Minusta oli ihanaa päästä tutustumaan näihin koteihin ja sainpa sieltä napsittua muutaman sisustusidean omaankin kotiini.

Kolmanneksi luetuin postaukseni oli keväiseltä blogimatkaltani Tampereelta, jossa kävin yhdessä Sydämellä tehtyä-blogin Katjan kanssa. Postauksessa kerron, mistä löytyy ehdottomasti Tampereen parhaat burgerit ja esittelen hiukan paikkaa. Paikkahan on persoonallinen ja ehdottomasti käymisen arvoinen hampparipaikka - Naughty Brgr Aleksanterinkadulla. Ihan vesi herahtaa nytkin kielelle, kun muistelen noita herkullisia burgereita. Kiitos Katjalle reissuseurasta ♥

Neljänneksi luetuin postaus poikkeaa neljästä muusta postauksesta aiheeltaan eli se on ns. DIY-postaus Keittiön kaapin ovet. Tässä postauksessa kerron kalkkimaali kokeilustani, jossa maalasin meidän keittiön kaappien ovet kalkkimaalilla valkoiseksi. Hyvin on maalit kestäneet nyt ovissa vuoden päivät eli tuunausprojekti oli kaiken sen vaivan arvoinen. Blogit ovat mitä parhain paikka kertoa muille kaikista tuunailuista ja diy-jutuista. Itsekin haen vinkkejä ja inspiratiota muiden blogeista oman kotini sisustukseen.

TOP5:n viimeinen postaus on jälleen reissupostaus, jossa kerron kylpyläreissustani ystäväni kanssa Naantali Spahan. Voitin jo edellisen vuoden loppupuolella Villejä Lupiineja blogin arvonnasta kylpylälahjakortin tuonne Naantaliin ja talvilomalla sitten käytin tuon saamani edun. Mukaan matkalle pyysin taas erään ystäväni, jolle halusin tarjota pienen hengähdyshetken pikku lapsi arjesta. Kylpyläreissu oli ihanaa hemmoittelua arjen keskelle ja elävästi muistan vieläkin, kuinka söimme itsemme ihan ähkyn partaalle kylpyläpäivän päätteeksi, hih...

Siinä oli viisi vuoden 2017 luetuinta postausta vai oliko sittenkään?! Näiden kaikkien postausten yläpuolella jatkaa jo toista vuotta luetuimpana postaukseni DIY-Suodatinpussikranssi. Suodatinpussikranssit taitavat edelleenkin olla suuressa suosiossa ja ohjeita niiden tekoon haetaan googlen kautta. Mitään postaustani ei tässä eikä missään muussakaan blogissa ole koskaan luettu näin paljon. Postauksella on nimittän jo yli 36 000 katselukertaa ja se on minusta tosi paljon, ainakin minun pikkuisen blogini yhdelle postaukselle.

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja seuraajille kuluneesta vuodesta ja siitä, että olette viihtyneet blogini parissa! Kiitos myös kaikista kommenteista, joita olen saanut postauksiini ♥ Olen niistä jokaisesta todella kiitollinen ja onnellinen. Toivon, että pystyn myös jatkossa tuottamaan blogiini teitä kiinnostavaa sisältöä. Haluan kuitenkin pitää blogini omannäköisenäni ja senpä vuoksi tulevaisuus ja uusi blogivuosi on avoinna edessämme. Vuoden päästä voimme sitten tehdä yhteenvedon siitä, mitä se piti sisällään.

Kiitos vielä kerran kuluneesta vuodesta ja Oikein Hyvää Uutta vuotta 2018 kaikille ♥

Hyvää uutta alkanutta vuotta kaikille! Vuosi on jälleen vaihtunut ja uusi vuosi on edessämme kuin kirja, jonka sivut ovat tyhjiä. Jokaisella meillä on oma kirjamme ja voimme jokainen itse täyttää kirjan sivut haluamallamme tavalla. Jokaiseen kirjamme sivuille piirtyvään tarinaan emme voi itse kuitenkaan vaikuttaa, mutta toivon, että meidän kaikkien vuosikirjaan muodostuu vuoden mittaan mukavia, aitoja ja omannäköisiämme tarinoita ♥

Meillä vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Itse olin uuden vuoden töissä, kuten olen ollut melkein koko joululomani. Toinen joululomani vapaapäivistä sattui vuoden toiseksi viimeiselle päivälle ja silloin halusin ehdottomasti saada lapsenlapsemme meille pitkästä aikaa yökyläilemään. Koko syksy on ollut opintojeni vuoksi todella työntäyteinen ja joulukuulla sitten työharjoittelun jälkeen pääsin jo ihan alan töihinkin (sijaiseksi), joten millekään muulle ei oikein ole jäänyt aikaa. Olemme joka vuosi pikkuisten kanssa ennen joulua leiponeet joulupipareita, mutta tänä jouluna sekin jäi väliin. Asia harmittaa minua, mutta onneksi tiedän, että lapset kuitenkin leipoivat kotona pipareita tädin kanssa eli ilman piparihommia ei lasten joulu mennyt tälläkään kertaa.

Lapsenlapset olivat taas kasvaneet ihan hurjasti. Varsinkin kolme vuotias poika on venynyt pituutta ihan hurjasti ja äitinsä kertoikin, että uusia, pidempiä housuja saa ostaa vähän päästä. Pikkuisten vieraillessa mummolassa teemme aina yhdessä kaikkea kivaa. Nyt lapsenlapset ovat jo niin isoja, että myös erilaisten pelien pelaaminen onnistuu yhdessä. Onneksi meiltä löytyy erilaisia pelejä omien lasten jäljiltä. Niinpä domino, muistipeli, inkan aarre ja kimble on nyt kaivettu naftaliinista. Poika tykkää tietenkin myös paljon kaikista autoista ja koneista ja itsenäinen leikkiminen kummitädin autoilla oli hellyyttävää katseltavaa. Saunominen lasten kanssa on myös ihan vakkarijuttu. Pikkuiset ovat kovia saunomaan ja saunan lauteilla me, isovanhemmat, saimme jälleen kuulla lasten mukavia juttuja ja vastailla mitä hauskempiin kysymyksiin. Saunan jälkeen makkaran paistaminen tikun nenässä on lapsille mieluista puuhaa ja kyllähän se nokimakkara maistuu meille aikuisillekin.

Lauantaina pikkuiset ulkoilivat ukin kanssa sillä aikaa, kun minä olin nuorimmaisen kanssa lääkärissä. Meillä täällä Kakon kulmalla on ollut valkea joulu ja vaikka sää on välillä ollutkin reilusti plussan puolella, lunta riittää edelleen. Lauantaina sää oli jälleen nollan tuntumassa ja ukki pääsi tekemään lasten kanssa lumilyhtyjä, joihin tietenkin laitettiin myös kynttilät palamaan ja illan hämärtyessä käytiin ottamassa lyhdyistä kuvat.

Huomenna minulla on vielä työpäivä ja keskiviikkona alkaakin sitten taas arkinen aherrus opintojen parissa. Huomenna ennen iltavuoroa käymme vielä tytön kanssa yhdessä labrassa. Tällä poissuljetaan mahdollisuus, että lääkärin diagnoosi ei olisikaan paikkansapitävä. Tässä kohdassa voin jälleen todeta, että huoli lapsista ei lopu koskaan ♥

Miten teidän vuodenvaihteenne sujui? Onko teillä jotain perinteitä, mitä noudattatte joka vuosi? Entäs ne lupaukset?

Kevätlukukauden ensimmäinen kouluviikko on ohi ja tänään on vapaapäivä. Tälläkin viikolla minulla on vain tämä yksi vapaapäivä, koska ehdin olla alkuviikosta kaksi päivää töissä ennen koulun alkua ja myös huomenna minulla on vielä työvuoro. Olen siis ollut tuolla ensimmäisessä harjoittelupaikassani keikkatöissä ja työvuoroja on ollut harjoittelun jälkeen ihan kivasti. No, ensi viikolla viikot vähän helpottuvat, kun ainakaan työvuoroja ei ole valmiiksi sovittuna ja hoidettavana on vain koulu. Ainahan voi toki tulla puhelinsoitto ja pyydetään töihin, jos joku on esimerkiksi sairastunut ja jos vain en ole koulussa niin sittenhän en osaa sanoa ei ja olen taas töissä. Työnteko ei kuitenkaan ole tuntunut raskaalta, vaikka työvuoron jälkeen väsyttääkin, koska tykkään työstäni, jota nyt saan tehdä.

Koulu ylipäätään on viime syksyn ja koko syyslukukuden jälkeen tuntunut paljon kevyemmältä ja helpommalta. Opintomme alkoivat viime syksynä perusopintojen laajimmalla ja vaativimmalla osalla ja nyt kun se osio on nyt tehty ja suoritettu, loppu tuntuu ihan lasten leikiltä. Noh, eipäs nyt kuitenkaan nuolaista ennenkuin tipahtaa, kuten vanhakansa sanoi aikanaan, vielä tässä saattaa tulla paniikki monta kertaa ennekuin kevät koittaa ja kesäloma alkaa!! Meidän luokka kun saa kyllä paniikin aikaiseksi aika helposti, naisia kun ollaan. Eilen meillä on teoriaopetusta hiukan vähemmän ja kävimme sitten pienryhmän kanssa eräässä palvelukeskuksessa pitämässä vanhuksille luovan toimintatuokion. Palkitsevinta oli jälleen kerran se, kun näki, kuinka vanhukset lopulta nauttivat siitä pienestä hetkestä, jonka saimme viettää heidän kanssaan. Samaan aikaan tunne pistoksen sydämessäni, kun en ole ole jouluaaton jälkeen ehtinyt käydä katsomassa omaa äitiäni ♥

Tänään on loppiainen ja joulu alkaa olla virallisestikin jo lopuillaan. Itse tänä aamuna odotellessani kahvin tippumista keräilin kaikki joulukoristeet; tontut ja muut, takaisin laatikkoon. Homma tosiaan hoitui helposti sillä aikaa, kun kahvi tippui, koska meillä ei hirveän paljon noita koristeita ollut esillä. Joulukuusi on meillä se joulun pääkoriste ja se löytyykin vielä olohuoneesta. Kasasin kuusen jo itsenäisyyspäivänä eli tasan kuukauden se on meitä ilahduttanut ja kaunistanut kotiamme. Tänään on kuitenkin tullut aika kerätä pallot ja muut koristeen pois kuusen oksilta ja pistää kuusi nippuun omaan laatikkoonsa odottamaan ensi joulua. Vähän haikein mielin tämän teen, mutta uskon, että homman jälkeen fiilis on kaikesta huolimatta hyvä.

Joko teillä on joulu kerätty pois ja ajatukset käännetty kevääseen? Miten teidän vuoden ensimmäinen viikko on sujunut?

Ajatuksia syksyn edetessä

Aurinkokennovalaisin, joka toimii - Consol Solar Jar

Syysistutuksia

Yhdellä sanalla

Tehosteseinä olohuoneeseen tiilitapetilla

DIY: Sammalkranssi

Olohuoneen katon maalaus

Christmas on my mind ♥

Joulukalenterivinkki

Joulufiilistä etsimässä ♥

Joulumarkkinoilla ♥

Joulu lähestyy ♥

Tyhjä huone

Haluan toivottaa sinulle

Jouluaatto ♥

Mitä pukki toi?

Uudet, ihanat korvikset Coruu Designelta ♥ + arvonta

Vuoden 2017 luetuimmat postaukset

Vuosi vaihtui

Back to school ja joulun purku